”Jokaiseen sivistysvaltioon kuuluu kansallismuseo”. Näin varmaan ajateltiin 1800-luvulla, jolloin kansallinen herääminen nosti kovasti päätään Euroopassa. Sama kansallisromanttinen trendi rantautui myös Suomeen. Tämä kansallisten juurien etsintä näkyi niin kirjallisuudessa, arkkitehtuurissa, kuvataiteissa, näyttämötaiteissa kuin musiikissakin.

Elias Lönnrot kierteli Karjalan kunnailla etsimässä laulupuuta ja kehitteli tarinoita tulevaan Kalevala-eepokseen. Kuvataiteen puolella Akseli Gallen-Kallela loihti upeita maalauksia Kalevalan tapahtumien pohjalta. Arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen pohtivat luonnoksia uudelle kansallisuuden airueelle: Suomen kansallismuseolle, joka avattiin suurelle yleisölle heti itsenäistymisen kynnyksellä 1916. Rakennus näyttää ulkoapäin lähinnä keskiaikaiselle linnarakennukselle koristeellisine rakenteineen, joihin on otettu vapaasti vaikutteita kansallisromanttisista aiheista. Sisäpuolelta museon arkkitehtuuri noudattaa tyypillistä jugendia, tai kansainvälisemmin art nouveauta, johon kuuluu vaikutteiden kerääminen luonnon kasveista ja eläimistä. Museorakennus on siis itsessään jo melkoinen nähtävyys.

480px-Kansallismuseo_HelsinkiKun museoon astutaan sisään, niin tulijaa tervehtii Gallelan-Kallelan tekemät upeat Kalevala-aiheista ammennetut maalaukset aulan katossa. Jo pelkkä sisääntuloaula loihtii taianomaisen maailman tunnelmaa, joka poikkeaa täysin museon ulkopuolelle jäävästä Mannerheimintien kiireisestä sykkeestä. Kansallismuseo sijaitseekin lähes keskellä pääkaupunkia suuren valtakadun varrella.

Kansallismuseossa voidaan tutustua laajalti Suomen historiaan alkaen kivikauden ajoista ja tullen kohti nykypäivää. Sen esinekokoelmat on vertaansa vailla, nimittäin vanhaa esineistöä on kaiken kaikkiaan puolen miljoonan kappaleen verran. Laajat kokoelmat pitävät huolen siitä, että nähtävää ja koettavaa riittää. Tämän vuoksi ympäri vuoden avoinna oleva Kansallismuseo onkin oiva retkikohde koululaisille ympäri Suomen. Koululaiset saavat kokea osallistavaa ja aktivoivaa historiaa aivan silmiensä edessä. Museon Vintti-työpajassa voidaan harjoittaa toiminnallista tutustumista historiaan, sillä siellä lapset pääsevät tekemään leikin varjolla asioita itse. Voisi kuvitella, että monen koululaisen suhtautuminen museoihin ja ylipäänsä historiaa kohtaan muuttuu, kun näkee, kuinka upeita esineitä värikäs historia on jättänyt jälkeensä.

Kansallismuseo peruskorjattiin ja avattiin jälleen yleisölle millenium-vuotena. Myös sen perusnäyttelyitä on uudistettu, ja tämä työ jatkuu edelleen keskeneräisenä. Nyt kuitenkin muinaisajoista kiinnostuneet voivat nähdä erilaisia kirveitä, joita on käytetty kivi- ja pronssikaudella sekä rautakautisen keihäänkärjen. Suomen satavuotisjuhlia juhlistetaan myös erillisellä näyttelyllä, joka käsittelee Suomen itsenäisyysajan eri vaiheita. Tämä näyttely voisi olla hyödyllinen nykyajan juurettomalle ihmiselle ja tarjota hieman peilipintaa myös ajankohtaisille ilmiöille.