Suomi on museoiden luvattu maa. Lähes jokaisesta niemestä ja notkelmasta löytyy jotain taltioitavaa ja säilytettävää tuleville sukupolville. Kansalliset taideaarteet on haluttu säilyttää ja sen vuoksi erilaisia taidemuseoita on useita. Monet niistä toimivat ammatillisesti ja ympärivuotisesti. Tällaisiin museoihin kuuluvat esimerkiksi Valtion taidemuseo Ateneum ja Espoon modernin taiteen museo, eli EMMA. Näissä museoissa esitellään supisuomalaista taidetta. Tämän päivän nykytaiteen tilasta saa hyvän käsityksen vierailemalla Kiasmassa, eli nykytaiteen museossa.

Ateneumin taidemuseossa on mahdollisuus tutustua suomalaiskansalliseen taidegalleriaan. Täältä löytyy monen kansallisen identiteetin rakentajan kuvallista tuotantoa, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Hugo Simbergin sekä Albert Edelfeltin maalauksia. Kotimaista taidehistoriaa on tarjolla 1700-luvun puolivälistä 1960-luvulle saakka. Kokelmat antavat loistavan kuvan samalla siitä, miten ennen on eletty ja mitä asioita on koettu kuvaamisen arvoiseksi.

Ateneumissa pääsee tutustumaan myös länsimaisen taiteen mestareihin, kuten Vincent van Goghiin, Marc Chagalliin sekä Paul Gauguiniin. Nämä aikansa taiteilijat viitoittivat tietä aivan uusiin taidesuuntauksiin; impressionismiin, abstraktionismiin ja ekspressionismiin. Heidän tyyliään on yritetty jäljitellä ympäri maailman, mutta näiden alkuperäisten mestareiden tuotantoa on esillä kansainvälisen taiteen puolella. Ateneumista löytyy edustava otos länsimaisen taiteen historiaa reilun 50 vuoden ajalta alkaen 1800-luvun lopulta. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, joihin kannattaa tutustua jo senkin takia, että joukossa saattaa olla Suomen mittapuussa harvinaisia herkkuja.

Tammerkoski_01Monet saattavat nykytaidetta nähdessään epäillä, että onko tuo taidetta ollenkaan; kuka tahansa osaisi tahdä samanlaisen viivan kankaalle. Epäilykset kuuluvat nykytaiteeseen, sillä sen tarkoituksenakin on ollut ravistaa vallitsevia taiteen käsityksiä. Nykytaiteeseen on kuulunut kaikenlainen kapinointi ja taiteen rajojen koettelu joskus jopa skandaaleihin asti.

Monet saattavat muistaa tehovatkaaja-performanssin parin vuosikymmenen takaa, joka aiheutti aikanaan kovaa keskustelua.

Oltiinpa nykytaiteesta ja sen muodoista mitä tahansa mieltä, niin sitä on tarjolla Kiasmassa. Laaja kattaus perehtyy niin suomalaiseen kuin kansainväliseen nykytaiteeseen 1960–luvulta lähtien. Siellä suositaan erityisesti pohjoismaista, venäläistä sekä balttialaista taidetta. Museossa voidaan nähdä ei pelkästään kuvataidetta, vaan tilateoksia, mediataiteellisia esityksiä, erilaisia installaatioita sekä performansseja. Arkkitehtonisesti Kiasman rakennus on vaikuttavan näköinen. Sen on suunnitellut Steven Holl voitettuaan suunnittelukilpailun vuonna 1993.