Museoiden syntyyn on vaikuttanut ihmisen uteliaisuus ympäristöään kohtaan ja siitä syntynyt halu asioiden ja esineiden keräämiseen ja tutkimiseen. Monesti museo-sanaan on liitetty ajatus tutkimuslaitoksesta tai koulusta, sillä alkukantainen kreikkalainen museo-sana on tarkoittanut koulua. Usein museon esikuvana on pidetty kreikkalaista Museionia, joka sijaitsi Aleksandriassa. Sen yhteydessä oli kirjasto ja taidetta, unohtamatta kasvitieteellistä puutarhaa.

4Keskiajalla museoinnista vastasivat pääasiassa kuninkaat ja kirkot, jotka keräsivät pyhäinjäännöksiä sekä muita kulttuurihistoriallisia esineitä. Renessanssin tullessa muotiin eurooppalaiset alkoivat kiinnostua uudestaan antiikin kulttuureista; taidegallerioita alkoi syntyä ja esineiden keräämisestä ja luokittelusta muodostui järjestelmällistä toimintaa. Myös historiallisia sekä luonnontieteellisiä kokoelmia alkoi syntyä.

Valistuksen ajan alussa 1600-luvulla tiede kehittyi ja vuonna 1759 avattiin ensimmäinen moderni museo, British Museum. Ranskan vallankumouksen jälkeen, 1800-luvun alussa, kansallismuseoita alkoi syntyä kuin sieniä sateella. Louvren museon perustaminen antoi potkua tälle kehitykselle. Museot tukivat kansallisuusaatteiden heräämistä ja 1800-luvun loppupuolella viihteellisten maailmannäyttelyiden jälkeen alettiin todella panostaa niissä viihtymiseen. Museoista alkoi tulla osallistavia paikkoja, niiden näyttelyrakentamista kehitettiin, alettiin järjestää esityksiä ja tapahtumia osana museotoimintaa.

Tänä päivänä museoiden tapahtumiin panostetaan entistä enemmän ja tapahtumia sponsoroi www.kaboo.com. Tämä mahdollistaa entistä hienompien tapahtumien tuottamisen, joissa sekä viihdytään että samalla saadaan aimo annos historiallista sivistystä. Alunperin ajatus historian elävöittämisestä erilaisten työnäytösten ja tapahtumien muodossa lähti ruotsalaisesta ulkoilmamuseosta, Skansenista 1800-luvun loppupuolella.

Vaikka museoiden tarkoituksena ei ole kerätä taloudellista voittoa, niin silti niillä on halu panostaa erilaisiin menetelmiin, joilla tärkeitä historiallisia asioita saadaan tuotua parhaiten esille. Tähän kehitykseen kuuluvat mielenkiintoisesti rakennetut pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt sekä vierailevat esillepanot. Museokokemuksesta halutaan saada entistä rikkaampi ja tällöin käytetään monenlaista tekniikkaa, multimediaa sekä mitä mielikuvituksellisempia audiovisuaalisia keinoja. Tapahtumajärjestäminen on tässä keskiössä. Ihmisten halutaan viihtyvän ja saavan kokemuksia, jotka pureutuvat kaikkiin aisteihin, sillä museoiden tärkeimpiä tehtäviä on myös tiedon välittäminen.

Ihmisiä houkutellaan museoiden pariin myös internetin verkkomuseoiden kautta. Näiden kautta voi olla mahdollista nähdä museon näyttelyt jopa koko laajuudessaan. Kasvattaessaan suosiota museot saattavat joutua keskittymään entistä enemmän markkinointiin, kilpailuun ja sponsorityöhön, jotta kalliit näytteille esillepanot ja tapahtumat saadaan järjestettyä.