Suomalainen museoverkosto ulottuu maan eteläisimmästä kolkasta pohjoisimpaan. Inarissa sijaitseva saamelaisten kansallismuseo Siida edustaa pohjoisimpia museoita Suomen kartalla. Se on yksi valtakunnallisista erikoismuseoista ja sen tehtävänä on koota sekä esitellä saamelaisuuteen liittyvää kulttuuria. Samalla sen yhtenä funktiona on antaa tukensa saamelaiselle identiteetille ja kulttuuriselle itsetunnolle. Pohjoissaamen kielellä siida on lapinkylä.

Saamelaismuseo perustettiin 1959 Saamelaisten yhdistyksen aloitteesta. Kun museota alettiin perustaa, niin yhdeksi tärkeäksi asiaksi muodostui esineiden ja rakennusten kerääminen ulkomuseota varten. Vihdoin ulkomuseo saatiin avattua yleisölle kesäajaksi 1963. Samalla siitä tuli ensimmäinen itsenäinen saamelaismuseo koko Pohjoismaissa.

Siida_interior_3Nykyinen Siida avattiin 1998 lähelle vanhaa ulkomuseota. Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa. Seuraavana vuonna museolle myönnettiin asema valtakunnallisena erikoismuseona ja tämä on ollut vahvistamassa sen toimintaa osana saamelaista elämää. Museon toiminta on ollut aktiivista ja sillä on sidoksia myös muihin alkuperäiskansojen museoihin ympäri maailmaa. Sillä on tänä päivänä yhteyksiä niin Pohjoismaissa kuin Venäjälläkin toimiviin saamelaismuseoihin. Siidan toimintaan kuuluu myös Sevettijärvellä olevan Kolttien Perinnetalon ylläpitäminen.

Saamelaismuseosäätiöllä on hallussaan laajat kokoelmat erilaisia esineitä, valokuvia sekä taideteoksia. Lisäksi museon arkisto ja käsikirjasto toimivat apuna esimerkiksi tieteellisessä tutkimustyössä.

Siidassa päästään tutustumaan jääkauden jälkeisiin mielenkiintoisiin arkeologisiin löytöihin, jotka ovat samalla selittämässä pohjoista luontoa ja sen kehittymistä nykyiseen muotoonsa. Tässä perusnäyttelyssä valoitetaan saamelaisten historiallista ja kulttuurista elämää sopusoinnussa pohjoisen luonnon kanssa. Kaikessa näkyy saamelaiskansan historiaan kuulunut yhteistyö luonnon kanssa. Lisäksi museossa on erilaisia vaihtuvia näyttelyitä, jotka voivat olla kuvaesityksiä saamelaistaiteesta tai -kulttuurista, luonnosta tai muista pohjoiseen luontoon liittyvistä ilmiöistä.

Saamelaismuseo on rakennettu historiallisille sijoille, sillä sen ympäristöstä löytyy viitteitä kivikauden sekä varhaisen metallikauden asutuksesta jopa 6000 vuoden takaa. Lisäksi ulkomuseoalueelta on löytynyt kaivauksien yhteydessä muinaista esineistöä, kuten työkaluja sekä keraamisia esineitä. Myös tulisijat ja kodanpohjat kertovat kieltään siitä, että alueella on ollut todellakin saamelaisittain siida, eli lapinkylä.

Tähän saamelaismuseokäyntiin kannattaa varautua lämpimillä ulkovaatteilla, sillä ulkomuseo on kooltaan seitsemän hehtaaria. Ulkomuseoalueelta löytyy polku, jonka varrella voi tutustua kymmeniin kohteisiin. Kultakämppä, saamelaisveneet ja ahkiot valoittavat luonnonkiertoa sekä luonnon antimien hyödyntämistä.