Lapsuudessa ritarit ja linnat, kuninkaat ja prinsessat ovat suosikkeja ylitse muiden. Myös ikiaikaisten lapsille tarkoitettujen satujen aihepiirit liikkuvat juuri näissä maisemissa. Hyvä ja paha on saanut kasvot juuri satulinnojen maailmassa. Suomen yli tuhannen museon joukosta yksi tarjoaa loistavan mahdollisuuden sukeltaa entisaikojen linnojen loistoon. Nimittäin Turun historiallinen museo, eli Turun linna, on yksi suosituimmista museoista Suomessa. Kävijöitä siellä riittää reilusti yli satatuhatta vuodessa.

1024px-Turun_linna_2Turun linna on rakennettu 1200-luvulla Aurajoen tuntumaan. Tänä päivänä itse linna ja sen ympärillä olevat kulttuuriympäristöt ovat Museoviraston erityisessä suojeluksessa, sillä onhan kyseessa erittäin merkittävä rakennushistoriallinen muistomerkki. Alun alkaen itse linna rakennettiin Ruotsin hallintoa varten, mutta monien historiallisten vaiheiden jälkeen renesanssityylinen rakennus on päätynyt museotarkoitukseen. Hyvä niin, sillä tällä tavalla sen loistosta on päässyt nauttimaan myös tavallinen rahvas. Linna muutettiin museokäyttöön 1800-luvun loppupuolella. Sitä on jouduttu kuitenkin aikojen saatossa korjaamaan, kuten sotien jälkeen, jolloin kyseinen kohde otti pommituksissa osumaa samalla tavalla kuin moni muukin merkittävä kohde Suomessa.

Turun linnan museossa historialliset tapahtumat alkavat sanan mukaisesti elämään. On helppoa kuvitella, kuinka koleissa linnan huoneissa on eletty keskiajalla, sillä kaikki astiat, asut, korut ja tekstiilit konkertisoivat elettyä elämää. Päälinnan keskiaikaiset huoneet ovat taatusti nähneet monenlaista tragediaa asukkaidensa arjessa.

Jokainen muistaa koulun historian tunneilta kertomukset, joissa käsiteltiin Eerik XIV:n onnetonta rakkautta 17 vuotta nuorempaan, aatelittomaan Kaarina Maununtyttäreen. Tämä rakkaus tuhosi Eerikin XIV:n kuninkuuden. Hänet syöstiin vallasta. Eerikiä sekä hänen vaimoaan Kaarina Maununtytärtä pidettiin vangittuina ensin Tukholman linnassa ja sen jälkeen Turun linnassa, ja näiden lisäksi myöhemmin vielä Ruotsissa. Heillä oli kuitenkin varsin mukavat olot vankeudesta huolimatta ja linnassa toimi ikään kuin pienoishovi hovissa omine palveluskuntineen. Eerikin veli Juhana III toimi Suomen herttuana Eerikin vallasta syöskyn jälkeen.

Kun mielenterveyden ongelmista kärsinyt Eerik oli kuollut vuonna 1577 eri paikoissa olleiden pitkien vankeusjaksojen jälkeen, niin Juhana järjesti Kaarina Maununtyttärelle asuinpaikaksi Liuksialan kartanon, Kangasalan pitäjästä. Kaarina Maununtytär oli niin suosittu tavallisen kansan keskuudessa, että jopa Nuijasodan aikaan hänen kartanonsa jätettiin tuhoamatta.